perjantai 7. heinäkuuta 2017

Kissaraportti

Eilen tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun lunastin rouvakissan virallisesti omakseni; siihen mennessä se oli asunut meillä kuutisen viikkoa ensikotimielessä. Rouvakissan tilanneraportin aika.

  • Rouva on oppinut syömään märkäruokaa.
  • Rouva antaa nyt meidän leikata kynsiään muutaman kerrallaan, mutta lähinnä ollessaan hyvällä tuulella.
  • Rouva on kulkenut valjaissa ulkona pariin otteeseen.
  • Kuljetuskoppa on edelleen rouvan pahin vihollinen, eikä tähän asiaan ole nähtävissä parannusta. Kestipä kopassa olo sitten viisi minuuttia tai tunnin, koko sen ajan kuuluu raivoisa mouruaminen ja kynnet rapisevat.
  • Rouva sanoo paitsi MAU myös MUAA, MÄYYY, MYÄÄ ja YYY. Lisäksi kurisevat äänet ja sirkutukset, joita on kymmeniä erilaisia.
  • Rouva ottaa lääkkeensä hyvin kiltisti päivittäin, luulee niitä varmaan jonkinlaisiksi herkkupaloiksi joita annamme hyvää hyvyyttämme. Jos viivyttelemme lääkkeenannossa, rouva muistuttaa siitä.
  • Rouva PITÄÄ meistä! Se ikävöi meitä, etenkin puolisoa ja minua, kun olemme poissa. Se haluaa olla kanssamme samassa huoneessa, mieluiten makoilla vieressämme sängyllä ja tulla välillä silitettäväksi.

Minä sitten tykkään tuosta karvanaamasta. Se piristää aina päivääni. Vaikka kissankarvaa onkin joka jumalan raossa tässä huushollissa.

2 kommenttia:

Timo Lampi kirjoitti...

Kun kissan ottaa, joutuu tinkimään jostakin ja kissan kohdalla se on karvat ja huussin siivoaminen, mutta ainakin meillä on kissoista ollu paljon iloa ja riemua, jos kohta harmiakin, mutta reilusti ollaan plussan puolella. :D

Enimmillään mulla on ollut yhdeksän kissaa, nyt enää kaksi. :)

Saima kirjoitti...

Yhdeksän! Wow!