keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Ihan sikakiva

Kiitos edellistä postausta kommentoineille onnittelijoille. Vietin torpalla muutaman päivän kuunnellen käkeä ja puuhaten kaikenlaista; tulin juuri takaisin Tampereelle tekemään kaupunkihommia pariksi päiväksi.

Minulla oli aika hienoa. Yksin ollessaan saa päättää päivänsä rakenteen, kukaan ei tule sitä kyseenalaistamaan. Tyhjensin huussia, siivosin mökkiä sisältä, käänsin kasvimaan ja tilasin paikallisen miehen asentamaan tikkaat katolle. Istuin kuistilla kuuntelemassa käkeä, sepelkyyhkyä, korppia ja läheisen maatilan kukkoa, joka kiekuu hämmentävästi kaiken päivää. Sepelkyyhkyn näinkin useamman kerran, se tuntuu olevan vakituinen asukki metsikössä. Ristin sen Läskipuluksi ulkonäön perusteella. Perhosia ja pölyttäjiä pörräsi sankoin joukoin. Pölyttäkää ahkerasti mustikoita rinteessä sekä marjapensaiden kukkia, pikku eliöt! Olette enemmän kuin tervetulleita. Näin monenkirjavia perhosia en muista nähneeni sitten lapsuuteni. 

Lämmitin saunankin itselleni. Ihan itse. Puusaunan! En ole koskaan aiemmin tehnyt sitä yksin - kun olin lapsi, se oli aikuisten hommaa, ja sittemmin satunnaiset puusaunakäyntini eivät ole olleet minun tulenkäsittelytaidoistani riippuvaisia. Torppani ei ole rantamökki, mutta niskaan kipattu kaivovesiämpäri toimii kyllä jonkinlaisena uimisen korvikkeena.

Valahdin melko nopeasti mökkimoodiin. Eilen lähdin pienelle kävelylle tietä pitkin ja vasta palatessani huomasin, että jaha, minulla ei ollut rintaliivejä ja housujen vetoketjukin oli apposen auki. Ketään ei reissulla onneksi näkynyt, ainakaan ihmisiä.

Tullessani toin raparperia. Olen raparperista jotenkin otettu - ensimmäinen sato Meidän Palstaltamme. Vaikka itsekseenhän se siellä on kasvanut.

1 kommentti:

Timo Lampi kirjoitti...

Saahan täällä maalla olla vaikka napposen nakuna, ei se kuinkaan outoa ole.