tiistai 9. toukokuuta 2017

Missä energia on?

Kuulemma ihmiset tulevat terveistä elämäntavoista ja liikunnasta energisiksi ja jaksavat vaikka mitä. Minulta on viime aikoina hävinnyt vähäinenkin energia, vaikka sinnikkäästi olen jatkanut tavanomaisia liikuntaharrasteitani ja syön hyvin. Kun ei mitään vaan jaksaisi tehdä. Kaiken aloittaminen tuntuu joko ärsyttävältä tai sitten siltä, että mitäpä suotta nähdä vaivaa, koska ei siitä mitään tule kumminkaan. Työtoveri kysyi tänään, onko minulla suunnitelmia kesäksi tämän työn loputtua. No ei helvetissä ole, hyvä jos saan tehtyä suunnitelmia seuraavaksi viikonlopuksi (en saa).

Joogasin. Energiattomuus tuntui sielläkin, oli pakko jättää osa vinyasoista pois. Hirveä hiki mutta heikko voima. Ohjaaja nosti lantiotani ylemmäs purvottanasanassa ja vatsani päästi hillittömän kurinan, kuin viemäri olisi lorissut. Hävetti.

Välillä tulee mieleen, että kai sitä voisi ystäviäänkin tavata. En vain kehtaa tai saa aikaan pyytää ketään mihinkään. (Miksi kukaan haluaisikaan nähdä minua?) 

Rouvakissa on sitkeä hellyydenosoituksissaan, puskee päällään minua myös naamaan jos satun olemaan sängyllä hänen ulottuvillaan. Tarttuu varovasti hampailla kämmenen syrjästä tai nuolaisee puolihuolimattomasti. Rouva odottaa, että poskia silitellään, kunnes hän antaa luvan lopettaa.

Ei kommentteja: