sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Jumissa

Kolmatta kevättä peräkkäin olen saanut kehitettyä itselleni sellaisen niska-hartiajumin, että oksat pois. Työasennosta se vain johtuu. Olen kokeillut kaikenlaisia variaatioita käsien asentoon ja aina päädyn siihen, että sujuvuuden kannalta paras työtapa on se, jossa kannattelen koko ajan vasenta kättäni hieman koholla. Käsi siis pitää paperia naamani edessä samalla kun oikea käsi näpyttelee tiedot koneelle. Kokeilin aiemmin pitää papereita pöydällä edessäni, mutta tästä seuraa jatkuva niskan nyökkäasento ja vielä pahempi jumi. Valitsen siis mieluummin vasemmanpuoleisen hartia-niskajumin kuin koko kaularangan natinan ja molempien hartioiden jämähtämisen. 

Kai tätä kesään asti jaksaa sietää, sinänsä mukavan työn sivuvaikutuksena. Mutta eipä juuri pidempään. Polvikin alkanut taas kiukutella, saamari - tällä kertaa vasen. Olen vanha romu.

***

Jälkikasvulle tuli kavereita kylään ja rouvakissa ei arvostanut, vaan maastoutui sängyn alle. Malttoi sentään äsken jo tulla poiskin ja toi kaamean kasan pölyä tullessaan. Paljastui sekin, että kuka sitten huushollia onkin imuroinut, hän ei ole sängyn alle pahemmin katsonut. Rouvakissan mahakarvat ovat edelleen harmaassa pölyssä, en saanut rouvan lupaa niiden putsaamiseen vaan minulle näytettiin tassua ja kynttä.

Ei kommentteja: