torstai 30. maaliskuuta 2017

Ituhippi

Sunnuntaina laitoin sinimailasen siemeniä likoamaan ja maanantaina varsinaisesti itämään. Siemeniä oli noin kaksi ruokalusikallista idätysastian alanurkassa. Tänään, neljäntenä päivänä, idut täyttivät koko purkin tiiviisti. Melko tehokasta kamaa.

Sinimailasen idut ovat näemmä just niitä tuttuja, joita olen aiemminkin syönyt tietämättä niiden nimeä. Maku on hyvä, mutta belugalinssin idut olivat parempia. Laitan seuraavaksi niitä tulemaan uudestaan, kolmatta kertaa. Hyvä ja suunmukainen yhdistelmä tuli keksittyä taannoin vahingossa: ruisleipä, Poutun vegaaninen levite ja sen päälle paksu satsi linssin ituja.

Olen tammikuun jälkeenkin edelleen syönyt vain vegaaniruokaa, koska miksipä ei. Ja koska koen asian tärkeäksi. Elämäntapani ei ole muuttunut vegaaniseksi, sillä omistan edelleen hyvän, kymmenen vuotta palvelleen villakangastakkini, lukuisat neulomani villa-asusteet sekä nahkakenkiä. En aio heittää niitä pois. Uusien vastaavien hankkimista lupaan harkita vakavasti. Kosmetiikka-asioita en ole suuremmin miettinyt. 

***

Havaitsin, että kykenen tekemään nykyistä työtä kuunnellen samalla puheohjelmia ja podcasteja - aiemmin olen kuunnellut vain musiikkia. Siispä sivistyn työtä tehdessäni. Yle Areenasta löytyi sarja Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä, joka kertoo nimensä mukaisista asioista. Helkkarin kiinnostavaa ja antaa virikkeitä lisälukemiselle. Eikä työn laatukaan näytä kärsivän, laatukontrollini oli virheetön.

Ei kommentteja: