torstai 19. tammikuuta 2017

Ajanjakson loppu

Tänään sanoin terapeutille, että haluan lopettaa käynnit tältä erää. Että en tunne tarvetta jatkaa, ja että osaan hakeutua uudelleen vastaanotolle sitten, jos (kun) tarve tulee. Terapeutti oli samaa mieltä!

Kun lähdin, terapeutti halasi minua. Luultavasti jätin hänelle miljoonat flunssavirukseni läksiäislahjaksi, mutta ei kuulemma haitannut.

***

Kiusallinen tilannekin ehti vielä sattua: ensimmäistä kertaa törmäsin tuttuun terapiakeskuksen odotushuoneessa. Sellainen pelkkä hyvänpäiväntuttu työympyröistä vieläpä. Sanoin moi, mutta en muuta. Istuimme siinä sitten hiljaa kumpikin eri seinää tuijottaen. Mutta ei sitä oikein voinut alkaa iskemään tarinaa, että mistäs kohtaa sinua vippaa kun täällä olet.

Ei kommentteja: