torstai 20. lokakuuta 2016

Aktiivimalli

Keskiviikkona sain kaksi hylsyä työnhausta. Kaksi samana päivänä tuntuu vittuilulta, vaikka yksi ei oikeastaan kovasti kirpaise. Toisen näistä paikoista olisin tosissani halunnutkin. Mutta hylkäysviestien aina samanlaisina toistuvin sanoin, "valinta ei tällä kerralla kohdistunut sinuun", eli minuun. Kyllä se kieltämättä jyrsii aika lailla itsetuntoa, että en ole yli vuoteen päässyt edes haastatteluvaiheeseen.

Terapeuttini sanoi taannoin, että olen ollut aktiivinen työnhakija. Että olen yrittänyt hänen nähdäkseen parhaani. En tiedä, olenko omasta mielestä yrittänyt parastani, sillä en ole vielä käyttänyt epätoivoisimpia keinojani, vaan roikkunut ylpeyteni rippeissä. Myös työttömien terveystarkastuksessa tapaamani terveydenhoitaja sanoi kuultuani viime vuosien silppuisen historiani: "Ootsä itse hakenut ja etsinyt noi paikat?" Minä siihen, että kukapa niitä muukaan minulle olisi tyrkyttänyt. (Sanoin kyllä myös, että myyjänpaikan sain suhteilla.) Terkkarin mielestä olin peräti "tosi aktiivinen". Hoh. Uskoisiko.

Kävin katsomassa elokuvan Love and Friendship. Päähenkilöä lady Susania oli ihana inhota. Sivuhenkilö sir James (?) oli aivan järisyttävän typerä ja aiheutti massiivista myötähäpeää, tai siis olisi aiheuttanut, ellei olisi fiktiivinen hahmo. Hauska elokuva, en olisi etukäteen uskonut.

 

 

Ei kommentteja: