sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Nuo murut ja rakkaat

Keski-ikäinen hämmästelee kitkeränä facebookia.

Naisihmiset vaihtavat uuden profiilikuvan tai vaihtoehtoisesti lisäävät muuten vain kuvan itsestään. Kuva on usein nätti ja sitä rataa. Kommentit ovat kuitenkin se, jota ihmettelen. Useampi (naispuolinen) kommentoija lähettelee sydämiä, sanoo jotain tyyliin "olet rakas", kutsuu kuvan henkilöä muruksi ja kenties vielä huokailee, kuinka olisi kiva nähdä.

Millainen ihmisen pitää olla, että ystävät kutsuvat häntä avoimesti rakkaaksi ja muruksi? Varmasti kaunis, rakastettava ja herttainen? Minulla on hyviä ystäviä, okei, muutama; he ovat rakastettavia ja herttaisia, mutta meidän rekisteriimme ei mitenkään voisi kuulua rakkaaksi kutsuminen, saati muruksi. Saati, että käyttäisimme runsaita sydämiä ja "pus" -sanaa. (Pus-jutuista minulle tulee aina ensimmäiseksi mieleen englannin kielen sana pus, eli mätä ja märkä, jota vaikkapa haavasta tulee.)

Tällaisista asioista minulle tulee aina se vanha kunnon sosiaaliseen mediaan liittyvä tunne, että kaikilla muilla on hauskempaa ja parempi elämä kuin minulla. 

Juu, tiedän - typerää.

 

Ei kommentteja: