keskiviikko 10. elokuuta 2016

Nyt kyllä meni

Päivän suunnaton vitutus: tämä nykyään niin yleinen ilmaisu "menikö tunteisiin"! 

Nuoriso lienee tämänkin puheenparren lanseerannut, ehkä jopa joku puolijulkkis, mutta tuskakseni huomaan ihan aikaihmistenkin varsinkin sosiaalisessa mediassa viljelevän jossain keskustelun kuumenneessa vaiheessa tätä menikö tunteisiin - korttia. Siis nimenomaan sellaisissa tilanteissa, joissa on sanottu jotain loukkaavaa ja toinen on siitä ilmaissut pahastuneensa. Sikäli kun itse mitään ihmisten välisistä toimintatavoista olen oppinut, oikea reaktio olisi sanoa "anteeksi, että loukkasin" tai vaikka "anteeksi, nyt sanoin tyhmästi". Ei helvetissä silloin lällätellä, että menikö tunteisiin

Kysyin nuoremmalta jälkeläiseltäni (hän on sosiaalisen median asiantuntija kodissamme), miten hän kyseisen ilmaisun käytön näkee. Kuulemma kysymys on LÄPÄNHEITOSTA - toinen vastenmielinen ilmaisu. No siis. Joku sanoo läpällä toiselle jotain, toinen loukkaantuu siitä, ja sitten ensimmäinen ilkkuu että menikö tunteisiin. Minä en nyt oikeasti tajua tätä, karvat nousevat pystyyn kiukusta. Missä vaiheessa ilkeydestä on tullut hyväksyttävää ja jopa suositeltava kanssakäymisen muoto? Jos toinen ihminen loukkaantuu läpästäsi, niin selkeä johtopäätös on, että läppäsi ei ole ollut kovin onnistunut. Ja vaikka olisitkin sitä mieltä, että et tarkoittanut mitään pahaa, se toinen on eri mieltä. Ergo, sinun tehtäväsi on pahoitella.

Eikä sitten mitään puolivillaisia anteeksipyyntöjä tyyliin "anteeksi, jos loukkasin". Silloin kun toinen on pahastunut ja sanoo tai osoittaa sen, loukannut osapuoli ottakoon vastuun. Vaikka salaa olisikin sitä mieltä, että toinen on liian herkkänahkainen. Koskaan ei tiedä, missä toisen sietokyvyn raja on. 

Haluaisin aloittaa ilkkumisen ja inhottavuuksien vastaisen kansanliikkeen. Jos jaksaisin. Jos uskaltaisin. Siitä nimittäin saisi takuuvarmasti palkakseen inhottavuuksia ja ilkkumista. Enkä ainakaan vielä kestä sellaista yhtään enempää.

Ei kommentteja: