sunnuntai 7. elokuuta 2016

Kollin kosto

Edellisen postauksen kirjoittamisen aikaan en vielä aavistanutkaan, että pikkukolli oli jättänyt jälkeensä muutakin kuin vaaleita karvoja. Ihmettelimme sitä, että kollin käytössä ollut huone haisi aina vain kissalta, vaikka olin mielestäni pessyt kaikki lattian kohdat sekä kaikki tasot mäntysaippualla. Tuuletuskaan ei auttanut. Tässä pyhäaamun kunniaksi sitten puoliso tutki asian pohjia myöten, ja heureka - pikkukolli oli pissannut yhteen jälkikasvun avoimista rojulaatikoista. Hävikki: yksi vihko ja yksi kulmalukkokansio; pesua kaipasivat kolme laukkua, lukuisat pikkutavarat, itse laatikko sekä sokerina pohjalla jälkeläiseni bussikortti. 

Eikä se haju kokonaan hävinnyt sittenkään. Seurasi toinen havainto: pahvilaatikkoonkin oli pissattu ovelasti niin, että se näytti päältä täysin puhtaalta. Kolli oli siis sihdannut täsmälleen kannen rakoon. Vahinkoa kärsi monopolipelin kansi, jonka jouduin pesemään rätillä ja WC:n pesusuihkeella.

Jokohan nyt raikastuisi vai vieläkö löytynee pesäkkeitä? En enää keksi, mitä muita pissauspaikkoja tuossa kuuden neliömetrin huoneessa voisi olla.

Ei kommentteja: