tiistai 5. heinäkuuta 2016

Karvainen ylivalvoja

Rouvakissasta on paljastunut mielenkiintoinen piirre: sen mielestä meidän, siis minun ja puolison, pitää mennä nukkumaan yhtä aikaa ja mielellään ajoissa. Jälkikasvun nukkumisista se ei piittaa, koska ei juurikaan vietä aikaansa heidän huoneissaan. 

Kun ilta tulee ja iltapalat on syöty, rouva alkaa kulkea makuuhuoneen ja keittiön väliä sanoen välillä eri volyymeilla MÄYY. Tarkoituksena on kiinnittää huomiomme ja saada meidät seuraamaan. Kulkemista ja ajoittaisia äänimerkkejä jatkuu siihen asti, että ymmärrämme mennä peittojemme alle. Rouva asettuu sängyn jalkopäähän valppaaseen lepoasentoon pää pystyssä. Siinä vaiheessa, kun alamme pysyä aloillamme ja olla hiljaa, rouva poistuu vaivihkaa, minne sitten mahtaakin mennä (usein pianon päälle).

Tässä iltana muutamana minä olin ultraväsynyt ja menin ennen kymmentä nukkumaan. Puoliso jäi kupsuttelemaan omia hommiaan keittiöön. Joskus puolen yön aikaan heräsin hyvin äkisti siihen, että rouvakissa hyppäsi mahani päälle. (Sanoin kai "uuf", tai jotain, sillä rouva painaa viisi kiloa.) Kysyin siltä, että mikäs hitto nyt on. Rouva heilui edestakaisin rauhattomana, hyppäsi sängylle ja hyppäsi taas pois, juoksi eteiseen ja tuli uudelleen sängylle. Ja huuteli välillä MÄY, mäy, MÄYYY. Puoliso tuli makuuhuoneeseen ja rouva rauhoittui. Kävi sitten vielä ekstrapitkäksi ajaksi vahtiin, oikein istuma-asennossa. Että pysykääpä nyt siellä sängyssä, ihmiset. Järjestys se ilmeisesti olla pitää, nukkuma-ajoissakin.

Ei kommentteja: