perjantai 29. huhtikuuta 2016

Tähteiden sota

Katsoin sen uuden Star Wars -leffan, kun sellainen on talouteen näemmä ostettu. Olen aikanani ollut hyvin kokonaisvaltainen starwarsfani; se johtui alun alkaen jo teini-iässä leimahtaneesta rakkaudestani Harrison Fordiin, mutta tykkäsin minä niistä kolmesta ekasta elokuvasta muutenkin kuin hullu polkasta. Tässä tänäänkatsotussakin mr. Ford oli kyllä parasta antia. Vanhahan se jo on, mutta ihana. Sydämeni tykytti.

Verenpainekin pääsi kuohahtelemaan yli äyräidensä katseluseurasta johtuen. Inhottaa aivan helvetisti, kun vieressä on tauoton, elävä ja hengittävä (ja kaljaa juova) kommenttiraita! Kaikkea pitää päästä selostamaan pilkallisessa äänensävyssä ja itsestäänselvyydet on ehdottomasti todettava ääneen. Sen harvan kerran, kun minä jonkun elokuvan katson, haluaisin kyetä elämään edes jonkin verran siinä mukana, oli kyseessä miten lapsellinen pätkä tahansa. Se ei onnistu kommentaattorien kanssa. Vieläkin korpeaa niin, että taidan mennä sohvalle nukkumaan.

Ei kommentteja: