tiistai 12. huhtikuuta 2016

Mikroärtymys

Minähän olen siis vuokratyöntekijänä projektityössä tällä hetkellä. Paikassa, jossa pääosa ihmisistä on vakituisissa viroissaan ollut jo vuosia, ellei vuosikymmeniä. Meitä vuokraihmisiä on kymmenkunta. Tänä vuonna saamme/joudumme käyttämään samaa keittiötä ja taukotilaa kuin samassa kerroksessa työskentelevä vakituinen henkilökunta. 

Mutta kyllä meidät silti muistetaan paikallemme palauttaa. Tänään minulla kesti lounasruoan lämmitys mikrossa vakityöntekijän mielestä liian kauan (koska ruoka oli jäässä). Tämä työntekijä päivysti vieressä ja kyseli, joko hän VIHDOIN pääsisi lämmittämään ruokansa. Kun jo puolelta on seuraava palaveri kuulemma (kello oli viittä yli tasan) ja olisi "ihan hyvä ehtiä syödäkin". Minä pilkoin jäistä italianpataa lautasella, laitoin sen uhmakkaasti vielä minuutiksi mikroon, ja sanoin, että puoli tuntia se meikäläisenkin ruokatunti on ja puolelta se päättyy. Johon toinen osapuoli totesi, että niin, mutta teillä sentään on se nimetty puolen tunnin aika, jonka ruokatuntiin voi käyttää!

Mitäpä siihen sitten. En viitsinyt huomauttaa, että vakituinen henkilö syö palkallisella ajalla ja minä tuntipalkkalaisena omallani (koska en ollut tästä varma, mutta se on niin). Ruokani sentään lämpeni siedettäväksi, joten otin sen ja menin syömään. Vakityöntekijä ehti oikein hyvin lämmittää ruokaansa 3 minuuttia jonka jälkeen hänellä oli vielä ainakin 19 minuuttia aikaa syödä se. No, kai minun olisi pitänyt kunnioittavasti vain väistää, mutta niskakarvani pörhistyvät aina, kun kohdallani vedotaan siihen, että asemani vuoksi aikani ei ole yhtä arvokasta.

Ei kommentteja: