sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Jotain puuttuu

Kävin nauttimassa annoksen päivänvaloa, kun sitä niin yllin kyllin on tänään tarjolla. Lähiöömme nousee koko ajan lisää kerrostaloja. Siinä yhdessä, joka vielä ennen joulua oli ihan luuranko, oli jo asukkaatkin. Pallogrillejä parvekkeilla. Joka paikassa rymyävät rakennustyömaat tekevät kotikonnustamme hyvin sotkuisen, meluisen ja pölyisen, ja muuttaisin kovin mielelläni muualle. Pieneen, romanttiseen puutaloon tuonne harjulle vaikka. Kasvattaisin pihalla yrttejä ja raparperia, paitsi että en pidä raparperista. Mutta olisi niin mukavaa saada vähän enemmän kauneutta ympärilleen.

Minulla menee oikeastaan aika hyvin. Kevätlevottomuus on läsnä, mutta mieliala on parempi kuin uskallan vielä uskoakaan. Tunnen tosin edelleen itseni rumaksi, vanhaksi, harmaaksi ja epämiellyttäväksi, mutta kai se vain on hyväksyttävä. Tuntevatkohan elefantit olevansa suuria ja painavia ja maatajärisyttäviä, vai onko niillä kepeä ja ketterä olo? Ja jos on, huijaavatko ne itseään?

Ei kommentteja: