perjantai 11. maaliskuuta 2016

Uusia luutia kaivataan

Hemmetisti ärsyttää yksi nykyinen asiantila. Teen näinä päivinä melko paljon asioita kodin ulkopuolella ja tapaan ehkä vähän enemmän ihmisiä kuin minulla on ollut tapana. Hyvä sinänsä. Mutta! Tämä vilkastunut elämä on edelleen osittain jäänne siitä, että syksyllä kaiken ollessa vaikeaa pakotin itseni liikkeelle ihan vain ajatellakseni jotain muuta. En vieläkään tee asioita pelkästään tuntien, että onpa kivaa tämäkin, vaan siksi, että pysyisin liikkeessä ja antaisin mielelleni edes tilaisuuksia keventyä ja saada uutta sisältöä.

Kaihoisasti kaipaan aikaa, jolloin taas olen liikkeellä ja maailmalla siksi, että haluan enkä harhautusmielessä. Ja aikaa, jolloin osaan nauttia olostani ilman tausta-ajon jatkuvia varjoja. Tietoinen, hyväksyvä läsnäolo, siksi sitä kai sanotaan.

Ei kommentteja: