tiistai 29. maaliskuuta 2016

Todellisuuspoimussa

Puhutaanpa menneistä asioista. Aika ajoin sattuu niin, että kahdella (tai useammalla) ihmisellä on hyvin erilainen käsitys jostakin tilanteesta tai tapahtumassa, jossa molemmat ovat olleet paikalla. Tämä käy ilmi, kun muistellaan menneitä tai selvitellään sotkuja tyyliin "silloinkin sinä teit niin, aina olet samanlainen". Ja kumpikin osapuoli on satumaisen, absoluuttisen varma siitä, että juuri hän muistaa tilanteen oikein ja kertoo virallisen version, ja vastapuoli on väärässä.

Mutta entä, jos molemmat ovatkin oikeassa ja väärässä yhtä aikaa? Ihmiset saattavat elää eri todellisuuksissa, jotka aika ajoin huomaamatta risteävät, tai eivät välttämättä risteä mutta kulkevat hetken aikaa hyvin lähellä toisiaan. Kumpikin on oman todellisuutensa putkessa/kudoksessa eikä toisen osapuolen todellisuus näyttäydy samanlaisena sille puolelle. Näin tilanteesta jää kummallekin selkeä muistikuva, jota ei mitenkään voi rehellisin mielin pitää muuna kuin täysin oikeana. Ja kummankin todellisuus on silti ollut erilainen.

Minäkö muka voisin muistaa väärin tai tallentaa värittyneitä mielikuvia ja harhautuneita, muokattuja muistoja? Never happens.

Ei kommentteja: