keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Painan

Painoni on noussut nopeasti useamman kilon. Olen lievästi järkyttynyt. En ole perusmuodoltani erityisen hoikka, mutta minun ei ole tähän asti ollut lainkaan vaikeaa pysyä jatkuvasti suunnilleen samanpainoisena, tilastollisessa mielessä normaalipainoisena. En ole koskaan varsinaisesti laihduttanut, jos sillä tarkoitetaan pitempään jatkuvaa ajanjaksoa, jolloin ei syö niin paljon ja sen laatuista ruokaa kuin haluaisi. Mutta mitäs nyt? Mistä nämä kilot? Enhän tässä muutamassa kuukaudessa ole muuttanut mitään elintapojani, ainoastaan mennyt töihin, mikä yleensä pikemminkin on keventänyt minua. Olen syönyt ihan järkevästi ja harrastanut liikuntaa pikemminkin runsaammin kuin mitä yleensä on ollut tapana.

No, yksi selitys: olen juonut melko paljon alkoholia, koska ahdistukseen hätätiloissa käyttämäni lääkkeet loppuivat joulun tienoilla. Mutta painon nousu tuntuu sittenkin arvioituun viinaksien määrään nähden suhteettomalta.

Toinen selitys: minulla on hormonikierukka. Mutta onhan sekin jo jonkin aikaa ollut.

Kolmas selitys, tai "selitys": Nyt on sitten tapahtunut se, mistä olen kuullut puhuttavan - olen tullut niin vanhaksi, että en voi pitäytyä entisissä elämäntavoissani keräämättä painoa varteeni. Eli jokin mystinen aineenvaihdunnan hidastuminen. Isot tytöt ovat kertoneet, mutta en ole oikein sellaiseen koskaan uskonut.

En tiedä, mitä tässä nyt sitten. Pitäisihän se pysäyttää, tämä hyökyaalto, ettei enempää enää nousisi.

Kai tämä jokin karman laki ja oppimistehtävä sitten on, jos sellaiseen uskoo. Minä kun olen usein ollut salaa tyytyväinen itseeni siksi, että olen normaalipainoinen suuremmitta ponnistuksitta, vaikka sukuni on hyvin taipuvaista ylipainoon. Ei kai koskaan pitäisi ajatella, että mikään tila olisi pysyvä tai mikään asia olisi omaa ansiota. Ajattelinhan minä joskus sitäkin, että olenpa sentään pysynyt järjissäni, vaikka olisi ollut tilaisuuksia seota päästään. Ja sekin sitten meni sen siliän tien, se yläpään tasapaino.

Ei kommentteja: